Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden johdon on ilmoitettava osakekaupoistaan julkisesti. Perusperiaate on sama, mutta yksityiskohdat eroavat — ja lopuksi puramme yleisen väärinkäsityksen siitä, joutuvatko poliitikot kertomaan treidaamisestaan. Suomessa eivät, toisin kuin Yhdysvalloissa.
Molempien järjestelmien taustalla on sama ajatus: kun yhtiön sisäpiiriläiset käyvät kauppaa yhtiön osakkeilla, tieto on saatettava julkiseksi, jotta markkinat pysyvät reiluina ja sijoittajat voivat nähdä mitä johto tekee. Euroopassa tätä säätelee MAR-asetus, Yhdysvalloissa arvopaperimarkkinoita valvova SEC. Lue MAR:n perusteet erillisestä oppaasta.
EU:ssa MAR koskee niin kutsuttuja johtohenkilöitä (PDMR) — toimitusjohtajaa, johtoryhmää ja hallituksen jäseniä — sekä heidän lähipiiriään. Yhdysvalloissa SEC:n sääntely (Section 16) kohdistuu johtajiin, ylimpään johtoon ja yli 10 prosenttia yhtiöstä omistaviin osakkaisiin. Ryhmät ovat siis pitkälti samat: ne henkilöt, joilla on paras pääsy yhtiön sisäiseen tietoon.
Tässä tulee ensimmäinen konkreettinen ero. EU:ssa ilmoitusvelvollisuus alkaa, kun johtohenkilön kalenterivuoden kauppojen yhteissumma ylittää 5 000 euroa, ja kauppa on ilmoitettava kolmen arkipäivän kuluessa. Yhdysvalloissa yhtiön sisäpiiriläisten on jätettävä niin sanottu Form 4 -ilmoitus jo kahden arkipäivän kuluessa kaupasta. Yhdysvaltain malli on siis hieman nopeampi, mutta molemmissa kaupat päätyvät julkiseen rekisteriin muutamassa päivässä.
MAR sisältää 30 vuorokauden suljetun ajanjakson ennen tulosjulkistusta, jolloin johto ei saa käydä kauppaa lainkaan. Yhdysvalloissa ei ole vastaavaa lakisääteistä, koko markkinaa koskevaa kieltoa — sen sijaan yhtiöt asettavat omat blackout-kautensa, ja johtajat käyttävät usein ennalta sovittuja 10b5-1-kaupankäyntisuunnitelmia välttääkseen epäilyt sisäpiiritiedon käytöstä. Lopputulos on samankaltainen, mutta keino on eri: EU luottaa lakiin, Yhdysvallat yhtiöiden omiin käytäntöihin.
Tässä on kohta, joka menee usein sekaisin. Moni luulee, että suomalaisten poliitikkojen on ilmoitettava osakekaupoistaan. Näin ei ole.
Yhdysvalloissa poliitikot joutuvat ilmoittamaan kaupoistaan: vuoden 2012 STOCK Act velvoittaa kongressin jäsenet — sekä presidentin, varapresidentin ja ylimmät virkamiehet — julkistamaan yli 1 000 dollarin arvopaperikauppansa 45 vuorokauden kuluessa. Nämä ilmoitukset ovat julkisia, joskin summat kerrotaan vaihteluväleinä, ja sääntöä on arvosteltu löysästä valvonnasta.
Suomessa vastaavaa ei ole. Kansanedustaja tekee eduskunnalle sidonnaisuusilmoituksen, jossa hän kertoo merkittävästä varallisuudestaan, yritysomistuksistaan ja luottamustehtävistään — mutta tämä ei ole kauppakohtainen ilmoitus. Viitearvona merkittävälle omistukselle pidetään esimerkiksi yli 20 prosentin äänivaltaa yhtiössä. Toisin sanoen edustajan ei tarvitse ilmoittaa yksittäisiä osakeostojaan tai -myyntejään lainkaan — toisin kuin pörssiyhtiön johdon tai yhdysvaltalaisen kongressiedustajan. MAR koskee yhtiöiden johtoa, ei poliitikkoja, eikä Suomessa ole erillistä poliitikkojen "STOCK Actia".
Yhtiöiden johdon kauppojen osalta sekä EU:n että Yhdysvaltain data on julkista ja seurattavissa. Treidit.fi keskittyy Helsingin pörssin johdon kauppoihin, jotka MAR tekee julkisiksi. Poliitikkojen kohdalla tilanne on päinvastainen: Yhdysvalloissa kongressin kauppoja voi seurata julkisista rekistereistä, mutta Suomessa vastaavaa kauppakohtaista tietoa ei yksinkertaisesti synny.
MAR ja SEC ajavat samaa asiaa hieman eri keinoin: EU:ssa kynnys on 5 000 euroa ja ilmoitusaika kolme päivää, Yhdysvalloissa Form 4 on jätettävä kahdessa päivässä. Suurin ero on suljettu ajanjakso, joka on EU:ssa lakisääteinen. Ja poliitikkojen osalta ero on jyrkkä: Yhdysvalloissa kongressin on ilmoitettava kaupoistaan, Suomessa kansanedustajat ilmoittavat vain merkittävät omistuksensa, eivät yksittäisiä kauppoja. Lisää sisäpiirikauppojen perusteista Mitä ovat sisäpiirikaupat -oppaassa.
Treidit.fi kokoaa Helsingin pörssiyhtiöiden johdon liiketoimet yhteen paikkaan — täysin ilmaiseksi.
Avaa Treidit.fi →